Missä kulkevat rahan, vallan ja tuhovoiman kohtuuttomuuden ja
sairaan raja?
Kohtuuttomuuspaneeli etsii näkemyksiä kysymykseen
siitä, onko ihmiskunnalla toivoa tulevasta,
jos superrikkaita ei laiteta kuriin kansainvälisellä, puoluerajat
ylittävällä, yhteistyöllä.
Haluatko selvittää lähes kaiken epäoikeudenmukaisuuden
juurisyyn?
Perjantai 13.11. klo 17.00 Puistokatu 4 &
live-stream
Kohtuuttomuuspaneeli
Kohtuuttomuuspaneeli etsii näkemyksiä kysymykseen siitä, onko
ihmiskunnalla toivoa tulevasta, jos
superrikkaita ei laiteta kuriin.
Paneelin juontaa filosofi Thomas Wallgren. Mukana
paneelissa:
Janne Korhonen on filosofian tohtori ja
kestävän siirtymän tutkija. Korhonen on
perehtynyt erityisesti kestävän yhteiskunnan reunaehtoihin ja mm.
kirjoittanut kirjan Oikeudenmukainen
siirtymä Suomessa 2025. Hän on nykyisin vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE).
Hanna Kuusela on sosiologian apulaisprofessori
sekä taloussosiologian ja mediakulttuurin
dosentti. Kuusela on kirjoittanut useita ultrarikkautta ja
demokratian tilaa käsitteleviä kirjoja, kuten
vuonna 2019 yhteistyössä Anu Kantolan kanssa kirjoitetun
Huipputuloiset: Suomen rikkain promille.
Pinja Lehtman on sosiaalipsykologi ja
tietokirjailija. Hän on pitkän linjan digitaalisen
liiketoiminnan ja viestinnän asiantuntija, joka on seurannut
aitiopaikalta internetin, sosiaalisen median ja
alustatalouden kehitystä vuodesta 2000. Kirjassaan Tulevaisuus,
Vuorovaikutus, Viestintä (Minea 2023) hän
tarkastelee teknologian, vuorovaikutuksen ja yhteiskunnallisen
muutoksen yhteyksiä. Häntä kiinnostaa
erityisesti teknologiayhtiöiden vaikutusvalta ihmisten ajatteluun,
käyttäytymiseen ja
tulevaisuuskäsityksiin.
Jenni Rotonen on sosiaalisen median
ammattilainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka
tunnetaan nimimerkillä @jennipupulandia. Rotonen valittiin vuoden
2024 Tubecon Awardseissa vuoden
vastuullisuusvaikuttajaksi.
Miljardöörit ovat pedanneet viime vuosina varsin tehokkaasti
kysyntää tälle keskustelulle. Vaikka Suomessa ei
montaa ziljonääriä olekaan, tämä pikkuruinen joukko ei tunnu juuri
piittaavan rajoista, laeista tai veroista.
Vuonna 2025 miljardöörien yhteenlaskettu omaisuus nousi 18 300
miljardiin yhdysvaltain dollariin. Nousua
vuodesta 2020 oli tapahtunut 81 %. Samaisten vuosien aikana alati
kiihtyvä ilmastokriisi vei yli miljoona
henkeä, korona syvensi erityisesti matalatuloisten ahdinkoa ja
puolet ihmiskunnasta on joutunut selviämään
alle 5 eurolla päivässä. USA:ssa teknomiljardöörit tukivat Donald
Trumpin vaalikampanjaa sadoilla miljoonilla
dollareilla ja saivat palkinnoksi miljardien arvoiset
veronalennukset ja teknoyrityksiin kohdistuvien
rikostutkintojen alasajot. Miljardöörit ovat 4 000 kertaa muita
todennäköisemmin poliittisessa virassa ja
ultrarikkaiden suosimien sijoituskohteiden joukossa korostuvat aseet
ja media. Superrikkaat eivät nosta
palkkaa, vaan lainaavat rahaa omaisuuttaan vastaan, jolloin veroja
ei tarvitse maksaa. Verotuksen porsaanreiät
taas ovat samaisen joukon aikaansaannosta, eivätkä kansan tahdon
saatika tutkimukseen pohjautuvan järkevän
veropolitiikan tulosta.
Kampanjan ydin
Kolme teemaa
01
Kohtuuton omaisuus
Missä pisteessä voidaan sanoa, ettei rahan kasaaminen
yksittäiselle ihmiselle ole enää millään tapaa
perusteltua, vaan aiheuttaa niin yhteiskunnalle kuin yksilölle
itselleenkin enemmän haittaa kuin hyötyä?
Mitä omaisuuden kasaantuminen tekee ultrarikkaan
hyvinvoinnille?
Miten omaisuuden keskittyminen ja eriarvoistuminen
vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan?
02
Mikä määrä valtaa yksilöllä on tervettä?
Suuri omaisuus lisää valtaa monin tavoin, kuten
mahdollisuutena ostaa vaalimainoksia, omistaa ja
ohjata teollista tuotantoa tai päättää, millaista toimintaa
yhteiskunnassa rahoitetaan, sekä vaikuttaa
mediaan.
Jos vallan yksiköksi asetetaan äänet demokraattisissa
vaaleissa, mikä on oikeudenmukainen raja?
Onko kaksi jo liikaa ja 100 ääntä yhdelle merkki
yhteiskuntaa vaivaavasta sairaudesta?
Kuinka monta ”ääntä” suuromistus mediakonsernista antaa,
entä 100 000 € eduskuntavaaleihin?
Entä jos yksilöllä on tarpeeksi valtaa aloittaa sotia hetken
mielijohteesta tai henkilökohtaisen
koston vuoksi?
03
Kohtuuton tuhovoima
Keskivertosuomalainen tuottaa 7,7 tCO₂e päästöjä vuodessa ja
mediaani on noin 5 tCO₂e. Pariisin
ilmastosopimuksen mukaan kestävä taso nyt on 2,5 tCO₂e
paikkeilla ja päämääränä on 0–1 tCO₂e. Samaan
aikaan joukko ultrarikkaita lentelee yksityiskoneilla, hankkii
luksusjahteja, urheiluautoja ja
golfkenttiä.
Missä kulkee tuhovoiman kohtuuttoman ja sairaan raja?
Paneelin tarkoitus
Paneelin on tarkoitus viedä yhteiskunnallista keskustelua
ultrarikkaudesta eteenpäin. Yllä olevat teemat
konkretisoivat keskustelua, joka jää usein abstraktille tasolle tai
Muskin kaltaisiin marginaalia edustaviin
hahmoihin. Paneelissa hahmotellut rajat ja niiden takana olevat
kysymykset voidaan esimerkiksi kysyä
sellaisinaan kansanedustajaehdokkailta tai keneltä vain
päättäjältä.
Omaisuus
Omaisuuden alaraja: Mikä on omaisuudessa se turvallinen raja, joka
ei vielä irrota yksilön, päättäjän tai
kenenkään muun jalkoja todellisuuden maaperästä ja tavallisen
ihmisen elämästä? Onko se satatuhatta euroa,
miljoona vai jotain muuta? Mikä määrä omaisuutta on turvallinen
suurimmalle osalle meistä? Jos yhteiskunta
olisi toimiva, mikä on se määrä omaisuutta, jonka jokainen 8,5
miljardista tarvitsisi voidakseen elää
turvattua elämää ja turvatakseen läheistensä hyvinvoinnin?
Omaisuuden yläraja: Mikä on omaisuudessa se raja, jonka jälkeen
todellisuuden ja moraalin rajat himmenevät?
Missä kohdassa ihmissuhteet muuttuvat transaktionaalisiksi? Missä
kohtaa rahalla voi tehdä epäterveitä
juttuja? Sairastuttaako liika raha tai pörssipeli ihmisen? Montako
kertaa maailman köyhimmän ihmisen
varallisuus on ylärajana?
Valta
Mikä on terve määrä valtaa yhdelle ihmiselle? Saman verran kuin
ihmiskunnan heikoimmassa asemassa olevalla?
Vai kymmenellä?
Onko tuhatkertainen valta tavalliseen suomalaiseen verrattuna
normaalia vai sairasta? Vai
kymmenentuhatkertainen valta maailman heikoimmassa asemassa olevaan
verrattuna? Onko Googlessa yli puolta
äänivallasta käyttävien Sergey Brinin ja Larry Pagen valta liikaa ja
lasketaanko heidät yksilöistä jo
systeemitason toimijoiksi? Entä algoritmista valtaa käyttävien Elon
Muskin, Mark Zuckerbergin tai Larry
Ellisonin? Entä Donald Trumpin, Vladimir Putinin, Mohammed Bin
Salmanin tai muiden itsevaltiaiden käyttämä
valta?
Päästöt
Onko turvallinen ja oikeudenmukainen raja päästöissä kultaisen
säännön mukainen regeneratiivinen tonni per
ihminen? Sillä kaikkien perustarpeet saadaan täyteen ja se
mahdollistaa tulevienkin sukupolvien asiallisen
elämän. Vai EU:n vuoden 2030 tavoite, eli 2,5 tonnia, tai jopa
suomalaisen mediaanipäästöt, eli noin 5,5
tonnia?
Missä kohtaa menee sairaan ja kohtuuttoman raja päästöissä? Mikä on
se piste, jossa elämänlaatu ei
tupruttamisesta enää marginaalista enempää parane ja sekin vähä on
pääsääntöisesti sosiaalisen vertailun ja
sosiaalisen deprivaation mekanismien, eli käytännössä kateuden ja
riittämättömyyden, kautta saatavaa
parannusta ja näennäistä hyvinvointia.
”Ehkä systeemi ei luo hirviöitä, vaan sairastuneet
määrittävät säännöt systeemiin, joka tuottaa
lisää sairastuneita.”
Paneelin on tarkoitus viedä yhteiskunnallista keskustelua
ultrarikkaudesta eteenpäin. Yllä olevat teemat
konkretisoivat keskustelua, joka jää usein abstraktille tasolle.
Paneelissa hahmotellut rajat ja niiden takana
olevat kysymykset voidaan esimerkiksi kysyä sellaisinaan
kansanedustajaehdokkailta tai keneltä vain
päättäjältä.
Kohtuuttomuuspaneeli on aktiivisten kansalaisten järjestämä ja
puoluepoliittisesti sitoutumaton. Jos paneelin
striimi kiinnostaa ja sinulla on mahdollisuus lähettää jaettu
striimi, ole yhteydessä: ziljonaari miukumauku
proton piste me.
Miten valta, oli se missä muodossa tahansa,
sairastuttaa yksilön?
Epstein Isn’t an Aberration. He’s an Inevitable Outcome – Barry's
Economics